Puheesta puoluevaltuustossa 8.3.2008

Aloitettuani toimeni Sosialidemokraattisten opiskelijoiden toisena varapuheenjohtajana vuoden alussa, olen päässyt tutustumaan niin oman järjestöni, kuin puolueenkin toimintaan aivan uudelta tasolta. Tammikuussa edustin SONKia IUSY:n liittokokouksessa Dominikaanisessa tasavallassa, johdan SONKin uudistamiseen tähtäävää työryhmää ja viime viikonloppuna edustin demariopiskelijoita puoluevaltuuston kokouksessa.

Tavoitteenamme oli saada puolueen puheenjohtajasta käytävä neuvoa-antava jäsenäänestys kokouksen käsittelylistalle ja lopulta järjestää koko äänestys. Lehdistä olemme saaneet lukea, ettei tähän päästy. En ole kuitenkaan katkera, kokous osoitti, että meitä nuoria demareita on kuultu. Puolueeseen perustettava, jäsenäänestystä käsittelevä toimikunta on selvä askel eteenpäin. Myös kokouksessa käytetyistä puheenvuoroista vain harvassa jäi äänestys mainitsematta.

Koska asia on nyt loppuunkäsitelty, en näe kokouksessa pitämäni puheen liittämistä tähän blogiin aiheellisena. Sen sijaan lainaan siitä muutamia otteita ja lisään muutamia kommentteja.


Hyvät toverit,

Puolueessamme on tapahtunut viimeisten kuukausien aikana enemmän, kuin monena edeltävänä vuotena. Olemme tehneet vaikeaa itsetutkiskelua, etsineet paikkaamme nykyisessä yhteiskunnassa ja visioineet sosialidemokratiasta uudella vuosituhannella.

Tämän kaiken keskellä olemme kaikki olleet toistuvasti samaa mieltä yhdestä asiasta - toiminta lähtee ihmisistä, jäsenistämme.

Toiminnan edellytys on jäsenten osallistuminen, toiminnan tae heidän kuulemisensa.


Hyvät toverit,

Olemme huomanneet, ettemme kykene enää tavoittamaan kaikkia jäseniämme - jätämme heidät ulkopuolelle. Tarvitsemme siis uusia keinoja, jotta jäsendemokratia jälleen toteutuisi puolueessamme


Emme voi mielestäni sanoa, ettei puolueemme olisi demokraattinen. Osastolähtöinen, edustuksellinen demokratia on ollut menneinä aikoina parasta, mitä on kyetty tekemään. Rakenteet ovat kyllä demokraattiset, mutta ne on rakennettu toisenlaisena aikana. Nykyään monet, varsinkin pienet osastot heiluvat henkitoreissaan, elleivät ole jo kuolleet. Tällaisten osastojen alueilla asustavat yksittäiset toverit jäävät helposti ulkopuolisiksi.

Tarvitsemme selvästi parempia valtakunnallisia ja alueellisia viiteryhmiä, joiden toimintaan jäsenemme ympäri maan pystyvät osallistumaan. Toiminnan ja osallistumisen sitominen vahvasti paikallisiin osastoihin ei ole pelkästään aktiivisuutta tukahduttavaa, vaan myös väärin näitä ulkopuolisiksi jääviä tovereita kohtaan.

Myös on huomioitava toverit, jotka ovat olleet aktiivisia toimijoita esimerkiksi SONKissa ja Demarinuorissa. Moni näistä nuorista toimii valtakunnallisella ja kansainvälisellä tasolla, mutta valmistumisen jälkeen ja 30vuotta täytettyään heidän ainoaksi vaihtoehdoksi on tullut oma kunnallinen työväenyhdistys ja paikallispolitiikka. Pystymmekö nykyisillä rakenteillamme vastaamaan näiden 30+ vuotiaiden, jo monessa sopassa ryvenneiden tovereiden tarpeisiin?


Hyvät toverit,

Puolueessamme kuohuu, muutosta odotetaan, pelätään ja vaaditaan. Kaiken myllerryksen keskellä on kuitenkin muistettava miksi muutosta tarvitaan, emme ole kehittyneet maailman mukana.

Tarvitsemme puolueen, joka kykenee kehittymään ihmisten ja yhteiskunnan mukana. Jäsendemokratian parantaminen on yksi, tärkeä osa tätä kehitystä. Voimme aloittaa tämän kehityksen nyt.


Nyky-yhteiskunta kehittyy huimaa vauhtia. Muistan itsekin ajatelleeni aikoinani, etten tarvitse kännykkää: "saahan minut kiinni lankapuhelimellakin", tuumin. Emme saa nähdä muutosta yhtenä suurena mullistuksena, jonka jälkeen kaikki on taas valmista. Sillä emme tiedä, millaisessa maailmassa elämme jo muutaman kymmenen vuoden kuluttua, ei olisi suotavaa vastata uudistuksissamme vain tämän päivän ongelmiin - vaan myös tulevaisuuden.

Otammeko esimerkiksi piiriin yksilöjäseniä, vai jopa suoraan puolueeseen. Entä eri verkostot, kuten Villiruusu ja Pinkkiruusu - voisiko niitä pitää omana "osastonaan". Voimme pohtia paljon, mutta yksi asia on selvää: kun jokainen pystyy ottamaan osaa liikkeen päätöksentekoon, emme voi pysähtyä.

Toivon puoluekokouksen tekevän kesäkuussa hyviä päätöksiä.

Pyrin olemaan mukana siinä päätöksenteossa