keskiviikko 7. toukokuuta 2008

muutos muutos muutos

Paljon on tapahtunut viimeisten viikkojen aikana. Lumi suli ikkunoideni alta, pihan koivuissa alkaa jo huomaamaan kevään orastavan vihreyden ja västäräkit saapuivat. Kesä on pian ovella, ja sehän tarkoittaa viimeistä rutistusta ennen loma-aikaa.

Noin samoihin aikoihin viimeisen tekstini kanssa sain puhelun, jonka asiasisältönä oli minun lähtemiseni Hämeenlinnaan - Auditio 2008 konferenssiin. Minulle kerrottiin, kuinka hieno mahdollisuus minulla, opiskelijalla olisi päästä konferenssireissulle hakemaan "vauhtia vappuun". Suostuin matkaan, mutta kirosin aika voimakkaasti - taas joku matka, joka työntää muita tehtäviä myöhempään.

Matka osoittautui lopulta paremmaksi, kuin osasin kuvitella: nyt tiedän vastauksen muutamiin mieltäni askarruttaneisiin kysymyksiin.

Kyseessähän on jokavuotinen konferenssi, jonne osallistuu pääasiassa kuntien tarkastuslautakuntien jäsenet ja valtuustojen puheenjohtajat. Konferenssin ohjelmaan kuuluu alustuksia kuntien tulevaisuudesta, rakenneuudistuksesta, tilaaja-tuottaja -mallista ja ties mistä muusta. Kysymyksiä herätti se, että kyseisen tapahtuman järjesti yksi ainoa konsulttifirma. Homma haiskahti mainokselta.

Nenäni on ollut aktiivinen pitkään. Joskus pienenä ihmettelin eri talouksien ominaishajuja, jokaisessa talossa oli omansa. Varsinkin naapurimme asunto tuntui ominaiselta aromiltaan kummalta. Koska en keksinyt mitään syytä erilaiseen tuoksumaailmaan tulin siihen tulokseen, että kyseessä oli naapurin isän kauluspaidan napit, meillä kun ei moisia paitoja juuri pidetty. Ihminen on ihmeellinen olento, ei siksi että lapsi tekee tällaisia päätelmiä, mutta että se vaikuttaa pitkälle eteenpäin. En pitkään aikaan pitänyt kaulus- tai yleensäkään napillisia paitoja, sillä yhdistin sellaiset pukineet outoon hajuun.

Nyt tämä haiskahdus oli kuitenkin varsin toisenlainen, konkreettisempi. Muutos oli päivän sana ja muutoksen muoto selvä: ulkoistaminen, markkinat ja poliittisen vaikuttamisen minimointi olivat tämän hetken messiaat. Olen samaa mieltä siitä, että kunnilla on paljon tekemistä tulevaisuuden iskiessä pian voimalla päälle. Olen kuitenkin huolelestunut koko muutoksen visiottomuudesta.

Tällä hetkellä ympäri Suomea kunnat ovat myllerryksessä: Väestö vanhenee, väki karkaa suuriin keskuksiin ja kunnat yhdistyy. Tulevaisuudessa monet pienemmät kunnat ovat taloudellisesti ahtaalla, tämä on todettu moneen kertaan.

Kuitenkin mitä meille myytiin, oli työkaluja kunnallisten toimintojen muokkaamiseen. Tilaaja-tuottaja -malli oli hyvin esillä monien muiden markkinatalouden määräämien keinojen kanssa. Meille ei kuitenkaan koskaan selvinnyt mikä on näiden muutosten päämäärä, millainen kunta meillä on kaiken tämän rakenteellisen viilaamisen ja höyläämisen jälkeen.

Teknisessä työssä on tärkeää tuntea materiaalit, tietää mitä niillä pystyy ja ei pysty tekemään. Yleensä projekti alkaa halutun tuotteen suunnittelulla. Tämän jälkeen valitaan toteutukseen tarvittavat työkalut ja aletaan hommiin. Kunnallisella puolella tunnetaan kyllä työstettävä materiaali, mutta tämän jälkeen käteen tunnutaan annettavan vasara ja puukko, joiden avulla aletaan sitten tekemään jotain.


Jatkan aiheesta.