Jos joku olisi kymmenen vuotta sitten sanonut minulle, että tulen äänestämään DJ Boboa Euroviisuissa, olisin luultavasti kehoittanut häntä tarkistamaan lääkityksensä. Silloin tuollaisessa väitteessä olisi ollut kaikki pielessä: Ensinnäkin, että äänestäisin euroviisuissa (katsoin kyllä viisuja, vaikka kovana teknopuristina kielsinkin kaiken), toisekseen, että DJ Bobo, yksi ykkösinhokeistani, esiintyisi Euroviisuissa, ja kolmannekseen, että äänestäisin juuri häntä.
Nyt on vuosi 2007, toukokuun 11. päivä, ja eilen äänestin DJ Boboa. Tuntuu, kuin olisin astunut seuraavalle olemisen tasolle tämän teon myötä. Kappalehan oli aivan täyttä juustoa, esitys parhaimmillaankin naurettava ja parempiakin ehdokkaita oli, mutta se oli sentään DJ Bobo - sama hemmo, jonka hitti "Somebody Dance With Me" soi kaikissa niissä limudiskoissa, joissa "inhosin" olla. (eihän niissä limudiskoissa soitettu edes DJ Misjahia tai Yves DeRuyteria tms...)
En ota koko hommaa vakavasti, vaikka osaankin laulaa muutamia viisuja ihan ok, ja tiedän aika hyvin viimevuosien menestyneet, on Euroviisut mukavaa, harmitonta roskaa, jota on mukava katsoa - vähän niinkuin Tuhkimotarina (johon olen aivan auttamattomasti koukussa). Lordin voitettua vuonna 2006 toivoinkin, ettei Suomi ottaisi asiaa liian vakavasti - kyse ei kuitenkaan ole mistään kansallisesta ylpeydestä, vaan yhdestä maailman suurimmasta camp-huumorin helmestä. Olenkin ollut suhteellisen tyytyväinen tapaan, millä koko tapahtuma on hoidettu: Se on esillä, mutta se ei ole elämän ja kuoleman asia.
Toisin oli kuitenkin vuonna 2003, kun Viron edustaja Ruffus sijoittui sijalle 21 neljällätoista pisteellä. Muistan lukeneeni uutisia siitä, kuinka edustaja, perheet ja muut heitä lähellä olevat olivat saaneet tappouhkauksia "euroviisumaineen tahrimisen takia". Euroviisut otetaan vielä jossain vakavasti, todella vakavasti.
Entä muistaako kukaan vielä vuoden takaisia tapahtumia, kun Serbia&Montenegrossa marssittiin ja protestoitiin? Syynä oli Euroviisukarsinta, jossa serbialaiset protestoivat tulosta väittäen montenegrolaista raatia puolueelliseksi. Montenegrolainen No Name voitti karsinnan, mutta tullessaan esittämään kappaleensa uudestaan, se buuattiin pois lavalta (kunnes serbialainen Flamingos pelasti päivän). Ihmiset olivat vihaisia, ihmiset marssivat. Nyt Serbia ja Montenegro ovat erillään...
Ehkä juuri tämän takia en ollut yllättynyt, kun aamupalaa syödessäni näin BBC Worldilta uutiskuvaa, missä poltettiin typerään asusteeseen puettua mallinukkea osana protestia Ukrainan tämän vuoden euroviisuedustajaa Verka Serdyuchkaa vastaan. Verka ei ukrainalaisten nationalistien mielestä ole oikea hahmo edustamaan maataan (eikös meillä ollut samanlaista puhetta Lordista? hmm), ja siksi he koittavat saada ukrainan vetäytymään kisasta. Hanke taitaa olla hieman myöhässä.
Älä ota Euroviisuja vakavasti, se on kuitenkin vain tapahtuma, jossa jokainen maa pääsee nolaamaan itsensä täydellisesti. Viisuilla on suuri potentiaali, mutta toivon, että turhantärkeys joskus unohdettaisiin ja voisimme kaikki keskittyä olennaiseen: ylimaalliseen huonouden riemujuhlaan.
Tulen äänestämään Ukrainaa finaalin puhelinäänestyksessä. Vastusta Verkalle ei ole. Seuraan finaalin tarkkaan ja tulen hihkumaan innosta ja huutamaan tuskasta... Nautin jokaisesta euroviisuhetkestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti