tiistai 1. toukokuuta 2007

Tekniikka: rakkauteni - turmioni

Seuraava kirjoitus ilmestyi Oulun Demarit -lehden Vappulehdessä 2007

- - - - - - - - - - - -

Sallinette minun aloittaa henkilökohtaisella anekdootilla. Tasan vuosi sitten Oulun demareiden vappulehdessä tapahtui astumiseni ulos demarikaapista. Iso artikkeli kuvineen otsikolla ”Näin Jaakosta tuli demari” jaettuna kaikkiin Oulun kotitalouksiin oli monelle tuttavalleni ehtymätön huvin lähde vappuaaton riennoissa.

Vuoden aikana on tapahtunut paljon niin valtakunnallisesti, kunnallisella tasolla kuin henkilökohtaisestikin. Jatkan edelleen järjestöissä toimimista, sain yhden yhdistyksen puheenjohtajan pestin ja nousin muutamaan johtokuntaan. Mutta suurin muutos elämässäni tapahtui muutama kuukausi vapun jälkeen: jätin silloin useamman vuoden kattaneet tietotekniikan opinnot selkäni taakse ja vaihdoin alaa. Diplomi-insinööriä minusta ei tullut.

Innovaatio ja suunnanmuutokset putkessa

Eräs minulle luentoa didaktiikasta pitänyt tohtori kysyi: "mikä on se paikka, missä syntyy yritysten tuottoisimmat keksinnöt?" On tehty tutkimus, jossa etsittiin ideoiden lähde yrityksissä. Vastaus oli: "kahviautomaatti." Paikka, missä ihmiset kohtaavat ja pääsevät keskustelemaan ja jakamaan omia ideoitaan vapaasti.

Muistan kun Millenium-palkinnon saaja, WWW:n luoja, Tim Berners-Lee piti luennon Oulun yliopistolla kasvatustieteissä kovassa huudossa olevasta konstruktivismin teoriasta. Ainoastaan, ettei hän puhunut kasvatustieteistä, vaan Webin seuraavasta kehitysaskeleesta Semantic webistä.

Semantic web on innovaatio joka saattaa muuttaa internetin uudestaan. Se, että sen pohjalla on teoria siitä, miten ihmisen aivot oppivat, ei muuta tätä tosiasiaa. Tarvitaan vain ihminen, joka tajuaa katsoa myös oman kenttänsä ulkopuolelle, ja osaa soveltaa oppimaansa luodakseen jotain uutta. Tekniikan kehitys sinänsä ei ole innovaatiota, kännykän näytön muuttuminen tarkemmaksi ja värilliseksi ei tuo mitään uutta pöytään, se on vain normaalia kehitystä.

Se mitä moni ei ole tajunnut on, ettei tekniikalla sinänsä ole mitään arvoa. Tekniikka on soveltava tiede ja tekniikan tutkimus ei tuo itseasiassa mitään mullistavaa ihmisten maailmankuvaan. Teknologian arvo syntyy sen käytöstä – siitä, miten se auttaa muuttamaan elämäämme. Onko televisiossa tärkeää se itse laite vai sen avulla näkyvät ohjelmat?

En näe mitään hyvää siinä, että missään opinnoissa rajoitetaan mahdollisuuksia tutustua myös muihin aloihin. Sivuaineiden määrän rajoittaminen yliopisto-opinnoissa nopeamman valmistumisen vuoksi ei toimi, miksei ihminen saa kehittää itseään? Eikö meillä tarvitakaan hyvin koulutettua työvoimaa? Tällainen näköalattomuus näkyy hyvin pitkälti suhtautumisessa tekniikkaan, se on pyhä lehmä, jolle täytyy ruokkia enemmän ja enemmän työvoimaa kiihtyvällä tahdilla – harmi, että pyhän lehmämme rehu on kovin yksipuolista.

Hi-Tech, Oulun uusi terva

Keskittyminen kapealle alalle, varsinkaan suhdanneherkälle ja tekniikkariippuvaiselle, ei ole koskaan järkevä ratkaisu. Tietty, mobiililaitteet ovat nyt kovassa huudossa, mutta kuka tietää mitä seuraavana tulee ja syrjäyttää nykyiset järjestelmät. Telefax oli nykyaikaa vielä muutama vuosi sitten, sähköpostin tunsi harva.

Emme tiedä, millaisessa maailmassa elämme kolmenkymmenen vuoden päästä. Viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana, tekniikan kenttä on muuttunut valtavasti: tietokoneet tulivat koteihin, internet aloitti voittokulkunsa (itseasiassa internetin juuret ulottuvat 60-luvulle), kännykät valtasivat maailman... Tänä aikana moni tekniikan mahtiyritys on noussut ja tuhoutunut, uusi tulee ja syrjäyttää vanhan. Oulukin on jo kokenut kehityksen rattaiden voiman.

Tervakaupunki Oulu oli oman aikansa huippuosaamisen helmi, kuten moni kaupunkimme isä ja äiti on jaksanut jankuttaa. Terva ja mobiiliteknologia on rinnastettu miltei useammin, kuin mitä taivaalla on tähtiä. Harvoin näissä puheissa kuitenkaan muistetaan mainita, että meidän myös tulisi oppia tervaporvareiden virheistä. Laivojen rakennuksessa siirryttiin puusta teräkseen, uusi teknologia voitti vanhan, ja tervan kysyntä romahti. Miksei tähän muutokseen varauduttu tarpeeksi silloin, miksei nytkään?

Kaikki lähtee koulutuksesta, monipuolisuudesta ja vuoropuhelusta. Meillä on Oulunkin alueella suunnaton määrä potentiaalia, paljon osaavia ihmisiä tekemässä asioita omilla aloillaan. Ongelmana on, etteivät nämä ihmiset kohtaa toisiaan. Liika erikoistuminen johtaa kyvyttömyyteen mukautua ja hitaaseen kuolemaan.



Jaakko Huuki

Ei kommentteja: