Kevätväsymys kai iski. Olen kuluttanut päivän suhteellisen katatonisessa tilassa. Ei edes päivän liikuntatunti, jonka aikana kävimme muuttumassa taikapeiton alla eri eläimiksi, oikein piristänyt. Kahvi on ihana asia, närästys ei.
Viikonloppuna sitten SONKin seminaariin - mahtavaa! Odotan hyvää, tulee kyllä hauska matka kaikinpuolin. Parasta kuitenkin on tuoda mukanaan tuoreita kasvoja tutustumaan toimintaan paremmin. On eri asia olla paikallisella tasolla katsomassa samoja naamoja, pyörittelemässä samoja ideoita samoissa väsyneissä paikoissa, kuin mennä valtakunnalliseen tapaamiseen uusien naamojen keskelle uusien asioiden ääreen uusissa paikoissa. Kuten aikaisemmin jo olen todennut - ilman SONKin seminaareja, olisin leipääntynyt aika nopeasti ja lähtenyt sen syvemmästä toiminnasta välinpitämättömänä pois.
Ehkä seminaarin jälkeen voisin jatkaa edellisessä postissani kirjoittamaa juttua, onko mikään sittenkään muuttunut? Olen edelleen positiivisin mielin mukana, mutta viimeisten päivien aikana olen alkanut ajattelemaan käytännön toimia liikkeen ylläpitämiseksi. Ideoita pyörii päässä miljoonittain, tekisi mieli pitää kunnon brainstorm-sessio: muutama virvoike tunnelmaa vapauttamaan, niin että typerimmätkin ideat pääsevät päivänvaloon. Sitten pitäisi vain muistaa jokin lehtiö tms. mukaan.
Nyt tulee telkkarista Myytinmurtajat. Mainittakoon, että tämä ohjelma on yksi maailman parhaista opetusohjelmista. Miksi näyttää oppilaille tylsiä "tehdään koe kotona monotonisen miesäänen selostaessa taustalla"-ohjelmia, kun voisi innostaa heitä tieteen (pääasiassa fysiikan) ihanaan maailmaan Myytinmurtajien avulla (ja sitten koettaa uusia joitain näistä kokeista itse. Luokallani tullee olemaan vaarallista). Miksi opiskelun pitäisi olla tylsää luokassa istumista, kun voi lähteä ulos yhdistelemään tietoa ja luovaa hulluutta?
Myytinmurtajista tulikin mieleen seuraava sivusto: Insultingly stupid movie physics. Paljon hyviä ideoita fysiikantunneille, harmi, että tekijänoikeuslaki tulee väliin.
Tekijänoikeuksista ja muista tuli mieleen Lawrence Lessigin kirja Free Culture. Kannattaa lukea, siinä ei puhuta tekijänoikeuksista sinänsä, vaan keinoista valvoa niitä järkevällä tavalla. Kirjoittanen joskus siitäkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti